Arvonlisävero eli ALV on yksi yrittäjän arjen keskeisimmistä veroista, mutta se ymmärretään usein väärin. ALV ei ole yrityksen oma kulu eikä tulo, vaan vero, jonka yritys kerää asiakkaalta ja tilittää valtiolle Verohallinnon kautta. Kun ymmärrät tämän peruslogiikan, sekä laskutus, kirjanpito että ALV-ilmoitukset alkavat tuntua paljon selkeämmiltä. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä arvonlisävero on, milloin siitä tulee velvollinen ja miten se käytännössä lasketaan.
Mitä arvonlisävero on ja miksi se peritään
Arvonlisävero on kulutusvero, joka kohdistuu tavaroiden ja palveluiden myyntiin Suomessa. Lopullisen veron maksaa aina kuluttaja osana ostohintaa, mutta sen kerää ja tilittää valtiolle se yritys, joka tuotteen tai palvelun myy.
Vero kertyy tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa, mutta vain siitä arvonlisästä, jonka kukin yritys tuottaa. Käytännössä tämä toteutuu niin, että yritys lisää myyntiinsä ALV:n mutta saa vähentää omiin hankintoihinsa sisältyneen ALV:n. Valtiolle tilitetään näiden erotus. Järjestelmä on siis suunniteltu siten, että yritys toimii vain veron välittäjänä, ei sen lopullisena maksajana.
ALV-velvollisuuden alaraja ja vapaaehtoinen rekisteröityminen
Pieni liiketoiminta voi jäädä ALV-velvollisuuden ulkopuolelle. Yrityksen on rekisteröidyttävä ALV-velvolliseksi, kun tilikauden liikevaihto ylittää laissa määritellyn vähäisen toiminnan rajan. Tämän rajan alle jäävän toiminnan ei tarvitse periä eikä tilittää arvonlisäveroa.
Rajan alle jäävä yritys voi silti rekisteröityä vapaaehtoisesti ALV-velvolliseksi. Tämä kannattaa erityisesti silloin, kun:
- yrityksellä on paljon ALV:llisia ostoja, joiden veron se haluaa vähentää
- asiakkaat ovat pääosin muita yrityksiä, joille ALV ei ole lopullinen kulu
- toiminta kasvaa ja rajan ylittyminen on joka tapauksessa lähellä
Vapaaehtoinen rekisteröityminen tarkoittaa kuitenkin samoja velvoitteita kuin pakollinen: ALV on perittävä myynnistä ja ilmoitukset on annettava säännöllisesti. Tarkemmin ilmoittautuminen käydään läpi oppaassa ALV-rekisteröityminen Verohallinnossa.
Myynnin ja oston ALV
ALV:n logiikka jakautuu kahteen suuntaan:
- Myynnin ALV (suoritettava vero) on se vero, jonka lisäät asiakkaan laskuun ja jonka olet velvollinen tilittämään valtiolle.
- Ostojen ALV (vähennettävä vero) on se vero, jonka olet maksanut omissa hankinnoissasi ja jonka saat vähentää, jos hankinta liittyy ALV:lliseen liiketoimintaan.
Tilitettävä määrä on näiden erotus:
Tilitettävä ALV = myynnin ALV − ostojen vähennyskelpoinen ALV
Jos ostojen ALV on jollakin kaudella suurempi kuin myynnin ALV, yritykselle syntyy palautukseen oikeuttava saldo. Tämä on tyypillistä esimerkiksi investointi- tai aloitusvaiheessa.
ALV-kannat lyhyesti
Suomessa on käytössä yksi yleinen ja muutama alennettu verokanta. Oikean kannan valinta riippuu myytävästä tavarasta tai palvelusta.
| Verokanta | Esimerkkejä soveltamisalasta |
|---|---|
| Yleinen kanta | useimmat tavarat ja palvelut |
| Alennettu kanta | elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut |
| Alempi alennettu kanta | kirjat, lääkkeet, liikunta, henkilökuljetus, majoitus |
| Nollakanta | mm. vienti EU:n ulkopuolelle |
Käytä aina kulloinkin voimassa olevaa verokantaa, sillä prosentit voivat muuttua. Eri kannat ja niiden soveltaminen on selitetty tarkemmin oppaassa Suomen ALV-kannat käytännössä.
Miten ALV lasketaan laskulla
Laskulla ALV lisätään verottomaan myyntihintaan eli veron perusteeseen. Laskun loppusumma muodostuu näin:
- Määritä tuotteen tai palvelun veroton hinta.
- Kerro veroton hinta sovellettavalla verokannalla, jolloin saat ALV:n euromäärän.
- Laske verollinen kokonaishinta = veroton hinta + ALV.
Esimerkki yleisellä kannalla, kun käytetään sovellettavaa prosenttia:
| Erä | Summa |
|---|---|
| Veroton hinta | 1 000 EUR |
| ALV (sovellettava kanta) | lisätään verottomaan hintaan |
| Verollinen yhteensä | veroton hinta + ALV |
Jos sinulla on käytössä vain verollinen hinta, veron osuus saadaan laskemalla takaisinpäin verokannan avulla. Laskulla on aina eriteltävä veroton summa, verokanta ja ALV:n määrä. Pakolliset merkinnät on koottu oppaaseen laskun pakolliset tiedot.
ALV kirjanpidossa
Kirjanpidossa ALV pidetään erillään varsinaisesta tulosta ja kulusta. Myynti kirjataan verottomana tulotilille ja sen ALV omalle velkatilille, koska se on velkaa valtiolle. Vastaavasti ostojen vähennyskelpoinen ALV kirjataan omalle saamistililleen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisella myynti- ja ostotapahtumalla on ALV-koodi, joka ohjaa veron oikealle tilille. Eri ALV-tilien rakenne on kuvattu kohdassa ALV-tilit tilikartassa. Kun kausi sulkeutuu, ALV-tilit täsmäytetään ja niiden saldo siirretään tilitettävän tai palautettavan veron tilille. Tämä on perusta, jolta ALV-ilmoitus ja maksaminen tehdään luotettavasti. Koko kirjanpidon perusrakennetta käsittelee opas kirjanpidon perusteet.
Yleiset virheet
ALV:n perusasiat ovat suoraviivaisia, mutta seuraavat virheet toistuvat usein:
- Väärä verokanta: alennettu kanta sekoitetaan yleiseen kantaan tai päinvastoin.
- Vähennysten unohtaminen: ostojen ALV jää vähentämättä, jolloin yritys maksaa liikaa.
- Yksityiskäytön vähentäminen: vähennystä haetaan hankinnoille, jotka eivät liity liiketoimintaan.
- Jaksotusvirheet: myynti tai osto kirjataan väärälle ALV-kaudelle.
- Rajan seuraamatta jättäminen: liikevaihdon kasvua ei seurata, jolloin rekisteröityminen myöhästyy.
Näiltä välttyy parhaiten, kun ALV tarkistetaan osana säännöllistä kuukausirutiinia eikä vasta ilmoitushetkellä.
Mistä jatkaa
Kun ALV:n peruslogiikka on hallussa, seuraavat oppaat syventävät aihetta:
- Suomen ALV-kannat – oikean verokannan valinta
- ALV-rekisteröityminen Verohallinnossa – ilmoittautuminen rekisteriin
- ALV-ilmoitus ja maksaminen – kausi-ilmoitukset ja maksut
- ALV ja verot -oppaat – koko aihealueen kokoava sivu
- yritysmuodot ja perustaminen -oppaat – toiminimi ja osakeyhtiö
Rakennusalalla ALV toimii usein poikkeavasti, joten tutustu myös oppaaseen käännetty ALV rakentamisessa.