Konserni muodostuu, kun emoyhtiö omistaa toisen osakeyhtiön (tytäryhtiön) osakkeista vähintään 50 %. Suomessa konserneilla on tärkeä erityismahdollisuus: konserniavustus, jolla tulosta voidaan siirtää konserniyhtiöiden välillä ja optimoida osakeyhtiön yhteisöveroa. Konsernirakenne ja siihen liittyvä verosuunnittelu ovat keskeinen osa yrityksen alv- ja verotusta, ja niiden hallinta vaikuttaa suoraan koko konsernin maksamaan veroon.
Tässä oppaassa käydään läpi, miten konserni rakentuu suomalaisessa osakeyhtiössä, miten konserniavustus toimii käytännössä ja mitä konsernirakenne tarkoittaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen kannalta.
Konsernin rakenne
| Yhtiö | Rooli | Omistus |
|---|---|---|
| Emoyhtiö | omistaa, valvoo | omistus 100 % usein |
| Tytäryhtiö | toimii | emo omistaa ≥ 50 % |
| Sisaryhtiö | rinnakkainen tytär | emo omistaa molemmat |
| Holding-yhtiö | passiivinen omistus | omistaa muita yhtiöitä |
Suomessa pörssi- ja pk-yritykset käyttävät konsernirakennetta tyypillisesti riskien hajauttamiseen, omaisuudensuojaan ja sukupolvenvaihdoksen valmisteluun. Säännöt: PRH, osakeyhtiölaki.
Konserniavustus
Konserniavustus on suomalaisen verotuksen erityismahdollisuus, jolla tulosta voidaan siirtää konserniyhtiöiden kesken. Edellytykset:
- molemmat ovat suomalaisia osakeyhtiöitä
- emo omistaa tytärtä vähintään 90 %
- omistus on kestänyt koko verovuoden
- molemmilla sama tilikausi
- molemmat harjoittavat liiketoimintaa (ei pelkkä holding)
Käytännön vaikutus
Tytäryhtiöllä on 100 000 EUR voittoa, emoyhtiöllä 80 000 EUR tappiota. Ilman konserniavustusta:
- tytär maksaa veroa 100 000 × 20 % = 20 000 EUR
- emo siirtää tappion eteenpäin
Konserniavustuksella tytär antaa 80 000 EUR avustuksen emolle:
- emolle veronalainen tulo 80 000 EUR (kompensoi tappion → tulos 0)
- tyttärelle vähennyskelpoinen kulu 80 000 EUR
- tytär maksaa veroa 20 000 × 20 % = 4 000 EUR
Verosäästö 16 000 EUR.
Konsernitilinpäätös
Suomessa pakollinen, jos konserni on iso konserni (KPL):
- liikevaihto yli 50 milj. EUR
- tase yli 25 milj. EUR
- yli 250 työntekijää
- (kaksi kolmesta ylittyy)
Pienillä konserneilla pakollinen vain joissakin tilanteissa. Ks. tilinpäätös PRH.
Verotus
- emoyhtiön osinkotulo tyttäreltä on yleensä veroton, jos omistus ≥ 10 %
- käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitot verovapaita tietyin edellytyksin
- konserniavustus on vähennyskelpoinen antajalle ja veronalainen saajalle
Konsernin verotus kytkeytyy tiiviisti muuhun yritysverotukseen. Konserniyhtiöiden kannattaa suunnitella ennakkoveronsa ja ennakkoperintänsä niin, että konserniavustuksen vaikutus tulokseen on huomioitu jo verovuoden aikana. Jos tytäryhtiö jakaa voittoa ulkomaiselle omistajalle, kannattaa selvittää myös lähdeveron vaikutus osinkojen jakamisessa.
Säännöt: Verohallinto ja konserniavustuslaki Finlexissä.
Kirjanpito
- erilliset kirjanpidot kullekin yhtiölle
- konsernin sisäiset velat ja saamiset omilla tileillään
- konserniavustus kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä
- ks. tilikartta konsernin sisäisistä eristä
Liiketoiminnan tappio
Yhden konserniyhtiön liiketoiminnan tappio voidaan käyttää konserniavustuksella tehokkaasti — mutta vain yhden vuoden tappio kerrallaan.
Tyypillisiä virheitä
- 90 %:n omistus ei kestä koko vuotta → konserniavustus hylätään
- konserniavustus annetaan tilinpäätöksen jälkeen → ei voi korjata
- holding-yhtiölle annetaan avustus, vaikka liiketoimintaa ei ole
- konsernin sisäiset velat unohtuvat tilinpäätöksessä
Lopetus
Konsernirakenne tarjoaa suomalaiselle osakeyhtiölle joustavuutta ja verosuunnittelua. Lue myös tappiontasaus ja jakautuminen ja sulautuminen. Katso hinnat